Vietin äitini seurassa pari päivää, ja huokaisin helpotuksesta kun pääsin kotiin. Äiti on aina ollut tiukka, mutta omalla tapaa rento ja nuorekas. Järkeviä saneleva ja ajatteleva bisnes-tyylinen nainen, mutta jotain on muuttunut... Ollessani pari päivää yhteisellä reissulla, huomasin, kuinka hän on alkanut hössöttämään ja valittamaan (epäkohdat ovat aina häirinneet häntä, mutta tämä on erilaista).

Olimme ravintolassa illastamassa, ja valitettavasti ravintola oli täysi, ja vapaita pöytiä ei ollut valittavissa. Joiuduimme istumaan normaaliin pöytää, emme siis pehmeään loossiin. Ja tässä pöydässä vikaa oli kovat penkit ja kapea pöytä. Asiasta valitettiin ainakin 15 kertaa. Pöytää oltiin myös vaihtamassa useasti, viimeisen kerran silloin kun ruuat olivat jo edessä?!!?? Onneksi äiti ei kuitenkaan hermostunut, vaikka asiasta huomautin: "nyt ei mitään pöytiä kytätä/vaiheta" (muitakin ihmisiä oli etsimässä pöytiä, ja me oltaisiin varattu kaksi?) No onneksi loppu ilta meni kuitenkin samassa pöydässä, vaikka ruoka olikin erilaista kuin ennen ja ei niin pippurista/maukasta. Piirakassa oli liian vähän hilloa ja ja ja...

Toinen muuttuva kohta on hössötys. Äiti ei tykännyt kun mummo (hänen äitinsä) hössötti asioista, ja nyt on alkanut itse tekemään samaa. Veljeni (nuorempi) saa kokea hössötystä osakseen eniten, sillä intti-ikäinen on vielä äidin luona kotona. Hössötetään ja häslätään asioista ihan turhaa, vaikka kuitenkin meidät on kasvatettu huolehtimaan itsestämme ja toisistamme jo varhaisessa vaiheessa. Myöskin huomasin, että joka kerta äiti kuvitteli, että lähden hänen mukaansa vessaan. No muuten kaupungilla shoppaillessa käytös oli normaalia äitiä. Ehkä tämä on joku vaihe mikä liittyy viimeisen lapsen aikuiseksi/mieheksi kasvamiseen, toivottavasti..